Päätettiin järjestää perheen yhteinen reissu Kanadaan, jossa Valtteri on tämän syksyn opiskelijavaihdossa. Matkaan lähtivät koko 6-henkinen perheemme sekä Janne. Valtteri tietysti jo kohteessa! Isä tuli suoraan työreissultaan Californiasta ja me muut Suomesta. Äiti lensi yksin ja me loput 4 (U, P, M ja J) tulimme samalla lentopaketilla.
Hauskuus alkoi 10.10.13 Helsinki-Vantaan lentokentältä aamuvarhaisella. Kaikki olivat päässeet ylös sängyistä! Puoliksi tyhjillä laukuilla matkaan, eiks jee? :) Epäonneksemme meidän eka lento Hki-Bryssel oli myöhässä, joten siinä sitä odoteltiin. Yläilmoihin päästiin vajaa tunti myöhässä. Odotellessamme meihin oli jo hiipinyt pieni pelko siitä, että emme ehtisi jatkolennolle Bryssel-Toronto. Keskusteluita käytiin mahdollisista korvaavista lennoista ("päästäisköhän korvauksena myöhästymisestä istuun johki business-luokkaan?").
Brysseliin saavuttiin 10.05, ja seuraavan lennon lähtö oli 10.15 :D kaikki Sherlockit tajusivat, että etteihän me siihen jatkoon ehditty. Mutta yritystä meiltä ei puuttunut! Meitä oli koneessa neuvottu odottamaan virkailijaa, kun pääsemme ulos. Noh, siinä oli yks henkilökunnan edustaja siinä tubessa. Kysyin hältä, mitä meidän tulisi tehdä, sillä olemme menossa Torontoon. Ohjeeksi saimme mennä Transfer B:hen. Siitä sitten juoksujalkaa toiselta alueelta toiselle, vaikkei edes tiedetty tarkkaan, mihin oltiin menossa. Mentiin yhden turvatarkastuksen läpi ja sitten taas juoksuun. Kyseltiin, mistä lento voisi lähteä - vastauksena saatiin "jostain B 37 läheltä". Perttu toimeliaana nappas meille lentokenttäkyydin, siis sellasen, millä ajellaan siellä pitkin käytäviä :) päästiin vähän nopeemmin, sillä tietysti se portti oli kauimmaisessa päädyssä! Tultiin perille ja näky oli karvaansuloinen: koneemme peruutteli siinä ja oli juuri lähtemäisillään. Virkailijoille selitimme, mitä oli käynyt, ja he alkoivat soitella johonkin.
Taas saimme ohjeita, ja nyt piti mennä etsimään korvaavaa lentoa lähtöselvitysten tiskeiltä, jostain Swiss airport -kohdasta. Saimme jälleen kyydin ystävälliseltä lentokenttäjätkältä, joka ohjasi meidät jotain salakäytävän tuntuista reittiä lähemmäs tiskejä. Löydettiin oikea tiski ja siellä oli meidän kanssa samassa koneessa ollut Kanadassa asuva suomalaismummokin :) Ensin meille kerrottiin, että pääsisimme korvaavalle lennolle vasta seuraavana päivänä, mutta onneksi löytyi British Airwaysilta 5 paikkaa Lontoon kautta Torontoon vielä samalle päivälle. Niinpä juoksimme jälleen tiskiltä toiselle ja saimme lopulta uudet lentoliput. Laukkuja ei tarvinnut vastaanottaa, vaan ne menivät suoraan uudelle lennolle. Mentiin vielä toisen kerran transfer B:n turvatarkastuksesta läpi ja sitten vielä juoksujalkaa kohti uutta lentoa. Kanada-mummon tavaroitakin taidettiin siinä kantaa, että ehdittäisiin lennolle. No portille saavuttaessa huomattiin, että korvaavakin lentomme oli myöhässä. Käytiin sitten ostamassa vesipullot, oli aika jano tuon kaiken juoksemisen jälkeen. Lopulta päästiin myös koneeseenkin sisään ja Lontooseen.
Lontoossa hengailtiin sitten 4 tuntia ja odotettiin Toronton lentoa lähteväksi klo 16.20. Käytiin syömässä hyvät caesar-salaatit ja datailtiin 45min ilmaisella netillä Heathrown kentällä. Ylläriylläri viimeinenkin lentomme oli myöhässä, mutta päästiin onneks kuitenkin matkaan. Koneessa katsottiin Hangover 3 ja naurettiin. Katottiin muuten finskin lennolla How i met your motherin jaksoja, ja naurettiin ehkä vähän liiankin kovaa :D
Lentsikassa verestin saksan kielen taitoja vanhan saksalaismiehen kanssa jutellen.
Toronton kentällä oltiin ihan ihmeissämme, kun meidän laukut saapuivat perille. Oltiin varauduttu pahimpaan. Vastassa tuloaulassa oli äiti, isä ja Vallu. Haettiin meidän 2 hienoa vuokra-autoa, säädettiin tuttuun tapaan, käytiin pikaisesti syömässä nepalilaisessa ja sit köröteltiin vajaa 3 tuntia meidän majapaikkaan Haven on the bay inniin, Red bayhin. Matkalla meidät pysäytti poliisikin kerran. Kanadassa ei saa autossa juoda alkoholia, ja tätä poliisi tivasi meiltä.
Kello 00.15 saavuttiin perille, ja meitä oli vastassa lämminhenkinen isäntä. Kamat huoneisiin, päät tyynyyn ja zzzzz.... 27 tunnin valvominen oli tehnyt tehtävänsä!