Päivä Bruce Peninsulassa

Unirytmi oli vähän sekaisin, sillä heräilin pariin kertaan keskellä yötä,  ja olin ihan varma, että oli jo aamu. Oli kyllä ihana nukkua pehmoisessa pedissä! B&b:n aamiainen oli herkullinen kanadalainen setti. Teetä, tuoremehua, lämmintä omenasiideriä, muffinseja, vaahterasiirappia, pannukakkuja, omenasuikaleita, mustikoita, appelsiinia, scrambled eggs, pekonia, makkaraa... Nams!

Aamiaisen jälkeen lähdimme pohjoiseen päin katsastamaan Bruce Peninsulan kansallispuistoa. Täällä kyllä tiet ovat mielettömän hyvässä kunnossa ja aivan suoria. Vois lukea kirjaa koko ajan ilman, että tulis paha olo.

Kansallispuistossa käveltiin polkuja pitkin Huron-järven rannalle. Kauniita maisemia! Kiipeiltiin kallioilla ja aurinko lämmitti. Grotton edustalla on koko valtavan kokoisen järven syvin kohta. Vesi oli kirkasta ja oli vaikea silmin tajuta, että kyseessä oli järvi! Kansallispuistossa viihdyttiin melko pitkään, sillä ilma oli täydellinen: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Pidettiin kunnon valokuvaussessiot järven rannalla.

Seuraava kohteemme oli Sauble beach, joka kuuluu Kanadan top 10 rantoihin. Ranta on 10km pitkä, ja aurinkoisen ja lämpimän sään (20C) vuoksi rannalla oli joitakin ihmisiä loikoilemassa ja ottamassa aurinkoa. Käytiin syömässä keskinkertaista kalaa ja pahaa buffaloburgeria, minkä jälkeen p, v ja i menivät uimaan. Itselleni riitti kävely pohkeen syvyisessä vedessä. Oli rentouttavaa! Ja taas vaihteeksi valokuvausta!

Iltapäivä vietettiin autossa popittaen ja auringosta nauttien. Matkalla nähtiin amish ja hevoskärryt! Paikallinen nähtävyys :) yritettiin loppumatka bongailla lisää amisheja, mutta ei onnistuttu... Auringonlaskun aikaan pysähdyttiin Pertun, Matten ja Jannen kanssa satunnaiselle sivukujalle ja käytiin vielä tsekkaamassa järvenranta ja kaunis maisema. Jotenkin ihmeellisesti isän, äitin ja Vallun auto päättivät pysähtyä juuri samaan kohtaan kuin me. Siellä sitten "parkkiksella" törmättiin toisiimme.

Rajanylitys Usan puolelle sujui melko kivuttomasti, ottaen huomioon että kyseessä on kuitenkin Usa, tarkastusten luvattu maa. Autot tutkittiin ja meiltä otettiin sormenjäljet. Ensikertalaiset (3kpl) täyttivät vihreän lappusen, vierailijaviisumin siis. Hieman pitkään tarkastajat kyllä katsoivat meidän sekalaista sakkia. Ensikertalaisten lisäksi joukossa oli: yksi Kanadassa asuva suomalainen, yksi, joka oli tehnyt matkan Usa-Kanada-jälleen Usa, yhdellä oli jo valmiiksi Suomesta hankittu viisumi, ja yksi oli vieraillut aiemmin Usassa ja jolla oli siis viisumi edelleen voimassa. No tästä huolimatta päästiin lopulta tullista jatkamaan matkaa ja ennen Detroitin keskustaa pyörähdettiin illallisella Wendy'sissä. Oli maittava burger-ateria (olin liian nälkäinen ottaakseni kuvan ennen syömistä). Nams! 

Illaksi saavuttiin sitten Detroitin majapaikkaan. Kyseessä oli apartment, jonka omistajat asuvat omakotitalon yläkerrassa. Meillä oli käytössä talon alakerta keittiöineen ja olohuoneineen. Omistajapariskunta oli erittäin miellyttävä! Asuinalue oli perinteisen näköinen omakotilähiö muutaman kilometrin päässä keskustasta. Detroitin konkurssin takia osa taloista ammotti tyhjyyttään. Olipa samaisella ihan hyvännäköisellä asuinkadulla myös hyväkuntoisia mutta hylättyjä taloja.

Canada here we come!

Päätettiin järjestää perheen yhteinen reissu Kanadaan, jossa Valtteri on tämän syksyn opiskelijavaihdossa. Matkaan lähtivät koko 6-henkinen perheemme sekä Janne. Valtteri tietysti jo kohteessa! Isä tuli suoraan työreissultaan Californiasta ja me muut Suomesta. Äiti lensi yksin ja me loput 4 (U, P, M ja J) tulimme samalla lentopaketilla.

Hauskuus alkoi 10.10.13 Helsinki-Vantaan lentokentältä aamuvarhaisella.  Kaikki olivat päässeet ylös sängyistä! Puoliksi tyhjillä laukuilla matkaan, eiks jee? :) Epäonneksemme meidän eka lento Hki-Bryssel oli myöhässä, joten siinä sitä odoteltiin. Yläilmoihin päästiin vajaa tunti myöhässä. Odotellessamme meihin oli jo hiipinyt pieni pelko siitä, että emme ehtisi jatkolennolle Bryssel-Toronto. Keskusteluita käytiin mahdollisista korvaavista lennoista ("päästäisköhän korvauksena myöhästymisestä istuun johki business-luokkaan?").

Brysseliin saavuttiin 10.05, ja seuraavan lennon lähtö oli 10.15 :D kaikki Sherlockit tajusivat, että etteihän me siihen jatkoon ehditty. Mutta yritystä meiltä ei puuttunut! Meitä oli koneessa neuvottu odottamaan virkailijaa, kun pääsemme ulos. Noh, siinä oli yks henkilökunnan edustaja siinä tubessa. Kysyin hältä, mitä meidän tulisi tehdä, sillä olemme menossa Torontoon. Ohjeeksi saimme mennä Transfer B:hen. Siitä sitten juoksujalkaa toiselta alueelta toiselle, vaikkei edes tiedetty tarkkaan, mihin oltiin menossa. Mentiin yhden turvatarkastuksen läpi ja sitten taas juoksuun. Kyseltiin,  mistä lento voisi lähteä - vastauksena saatiin "jostain B 37 läheltä". Perttu toimeliaana nappas meille lentokenttäkyydin, siis sellasen, millä ajellaan siellä pitkin käytäviä :) päästiin vähän nopeemmin, sillä tietysti se portti oli kauimmaisessa päädyssä! Tultiin perille ja näky oli karvaansuloinen: koneemme peruutteli siinä ja oli juuri lähtemäisillään. Virkailijoille selitimme, mitä oli käynyt, ja he alkoivat soitella johonkin.

Taas saimme ohjeita, ja nyt piti mennä etsimään korvaavaa lentoa lähtöselvitysten tiskeiltä, jostain Swiss airport -kohdasta. Saimme jälleen kyydin ystävälliseltä lentokenttäjätkältä, joka ohjasi meidät jotain salakäytävän tuntuista reittiä lähemmäs tiskejä. Löydettiin oikea tiski ja siellä oli meidän kanssa samassa koneessa ollut Kanadassa asuva suomalaismummokin :) Ensin meille kerrottiin, että pääsisimme korvaavalle lennolle vasta seuraavana päivänä, mutta onneksi löytyi British Airwaysilta 5 paikkaa Lontoon kautta Torontoon vielä samalle päivälle. Niinpä juoksimme jälleen tiskiltä toiselle ja saimme lopulta uudet lentoliput. Laukkuja ei tarvinnut vastaanottaa, vaan ne menivät suoraan uudelle lennolle. Mentiin vielä toisen kerran transfer B:n turvatarkastuksesta läpi ja sitten vielä juoksujalkaa kohti uutta lentoa. Kanada-mummon tavaroitakin taidettiin siinä kantaa, että ehdittäisiin lennolle. No portille saavuttaessa huomattiin, että korvaavakin lentomme oli myöhässä. Käytiin sitten ostamassa vesipullot, oli aika jano tuon kaiken juoksemisen jälkeen. Lopulta päästiin myös koneeseenkin sisään ja Lontooseen.

Lontoossa hengailtiin sitten 4 tuntia ja odotettiin Toronton lentoa lähteväksi klo 16.20. Käytiin syömässä hyvät caesar-salaatit ja datailtiin 45min ilmaisella netillä Heathrown kentällä. Ylläriylläri viimeinenkin lentomme oli myöhässä, mutta päästiin onneks kuitenkin matkaan. Koneessa katsottiin Hangover 3 ja naurettiin. Katottiin muuten finskin lennolla How i met your motherin jaksoja, ja naurettiin ehkä vähän liiankin kovaa :D

Lentsikassa verestin saksan kielen taitoja vanhan saksalaismiehen kanssa jutellen.

Toronton kentällä oltiin ihan ihmeissämme, kun meidän laukut saapuivat perille. Oltiin varauduttu pahimpaan. Vastassa tuloaulassa oli äiti, isä ja Vallu. Haettiin meidän 2 hienoa vuokra-autoa, säädettiin tuttuun tapaan, käytiin pikaisesti syömässä nepalilaisessa ja sit köröteltiin vajaa 3 tuntia meidän majapaikkaan Haven on the bay inniin, Red bayhin. Matkalla meidät pysäytti poliisikin kerran. Kanadassa ei saa autossa juoda alkoholia, ja tätä poliisi tivasi meiltä.

Kello 00.15 saavuttiin perille, ja meitä oli vastassa lämminhenkinen isäntä. Kamat huoneisiin, päät tyynyyn ja zzzzz.... 27 tunnin valvominen oli tehnyt tehtävänsä!