Alpeilla laskemassa!

Maanantaina 8.12. Itävallassa vietetään Maria Empfängnis-päivää, joka on vapaapäivä. Päätettiinki Ellun kaa aika spontaanisti, että lähdetään Alpeille laskeen, kun tiedossa oli pitkä viikonloppu. Varattiin paketti, johon kuului 4 yötä, aamupala sekä hissiliput, vuokravälineet ja kylpylä 3 päiväks. Yhteensä 195e.

Lähdettiin perjantaina junalla Zell am Seehen, josta jatkettiin paikallisbussilla nro 660 Kapruniin. Meidän varaama Häusl Pension oli aika hyvällä paikalla, sillä bussipysäkki, mistä lähti skibussi Kitzsteinhornia kohti, sijaitsi etuoven edessä :) Kitzsteinhorn on jäätikköä, joten siellä pystyy laskeen ympäri vuoden. Korkeutta komeat 3029 metriä! Itävallan korkein huippu on muuten Großglockner, joka on 3798m korkea.

Lauantaina päästiin laskemaan aivan mahtavassa säässä! Aurinko paistoi ihanasti, eikä tuullut juurikaan. Rinteet oli hyvässä kunnossa, ja päästiin laskeen puuterilumella. Laskin ekaa kertaa Alpeilla, eikä niistä vuorista meinannu saada katsettaan irrotettua! Aivan mahtavat maisemat.

Multivitaa, leipää ja omenahilloa :)

Illalla laskemisen jälkeen käytiin kylpylässä pulikoimassa. Saunaosasto olis maksanu ekstraa, joten tyydyttiin uima-altaaseen ja jonkinlaiseen höyrysaunaan, joka oli ilmanen. Kylpemisen jälkeen lähdettiin syömään ulos; ajatuksenamme oli juhlistaa itsenäisyyspäivää maittavalla illallisella. 6.12. on Itävallassa Nikolaus-päivä, mutta Nikolausta ei näkynyt missään! Sen sijaan saatiin ikuisia traumoja päällekäyvistä Krampuksista!

Krampukset ovat paholaisia, jotka tulevat Itävallassa säikyttelemään lapsia (ja muitakin!) tavallisesti 5.12. ennen kuin Nikolaus, jota pidetään lasten ja matkustajien suojelijana, saapuu seuraavana päivänä. Krampukset ovat miehiä, jotka pukeutuvat karvaisiin hirviöiden vaatteisiin, ja heillä on järkyttävän kokoset maskit naamallaan. Kellot ja piiskat kuuluvat myös asiaan.


Oltiin siis ehditty tilata viinit, ja hetki sen jälkeen kymmenkunta Krampusta juoksee ravintolaan sisään. Ensin olin et jee, saadaan nähdä itävaltalaisia perinteitä. Kahden minuutin kuluttua mieli olikin vähän erilainen. Kyseiset Krampukset nimittäin hyppäsivät penkeille, kävivät meihin käsiksi, kaatoivat viinin syliini (ja melkein kameralleni) ja suttasivat naamani noella. Märkänä ja likaisena ei ollut enää yhtään kivaa. Lisäksi ärsytti se, että Krampukset ärsyttivät vain naisia, miehille ei tehty mitään!



Sanottiin tarjoilijalle, että emme halua maksaa viiniä, joka on housuillani. Lähdettiin pikaisesesti pois ravintolasta. Yksi Krampus halusi kuitenkin jatkaa kiusantekoa, ja lähti ulkona juoksemaan meidän peräämme! Oli mukava liukastella korkkareilla jäisellä tiellä ja juosta örrimörriä pakoon. Onneks se luovutti kaaduttuaan muutaman kerran, ja kun huudettiin sille suomeks päin naamaa.

Oli siis erittäin rauhallinen itsenäisyyspäivä. :D Wolfgang-kämppis kertoi matkan jälkeen, että maaseudulla kyseiset örkit ovat paljon pahempia, kaupungeissa ne eivät tavallisesti käy käsiksi. Onneks meitä ei sentään piiskattu kovaa, koska sitäkin kuulemma tapahtuu joissain osissa maata. Siis ne piiskaa niin kovaa, että iho on ihan haavoilla ja verillä.

Aber, löydettiin lopulta ravintola, josta saatiin ruokaa, ja jonka tarjoilija sanoi, ettei heillä ole Krampuksia. Saatiin syödä rauhassa. Mutta olipahan ilta! Hieman pelokkaina käveltiin Krampus-ravintolan ohitse seuraavina päivinä.

Sunnuntai oli huomattavasti rauhallisempi päivä. Söimme maittavan aamiaisen Pensionissa ja lähdettiin laskemaan. Päivä oli valitettavan sumuinen ja lunta satoi koko ajan, eikä laskettelu ollut niin mukavaa kuin edellisenä päivänä. Mentiin pulikoimaan iltapäivällä kylpylään, ja söimme kylpylän ravintolassa. Vitsailtiin mahdollisista vastaantulevista Krampuksista, ja parikymmentä metriä ennen meidän yöpymispaikkaa niitä tulikin yhtäkkiä vastaan! Vaihdettiin tien toiselle puolelle, ja ne jätti meidät onneks rauhaan. Illalla niitä parveili vielä meidän Pensionin pihalla, joten oli hieman turvaton olo alkaa nukkua!

Reissun viimeinen päivä maanantai oli jälleen kaunis aurinkoinen laskupäivä. Saatiin jättää tavarat laskettelun ajaks Pensioniin.

Rinteeseen lähdössä. Meidän Pension oikealla.

Koskematonta lunta näkyi joka puolella.

Taustalla näkyy Kaprun, Zeller-järvi ja Zell am See.

Palattiin päivän jälkeen hakemaan tavarat ja lähdettiin bussilla takaisin Zell am Seen juna-asemalle. Grazissa oltiin väsyneinä klo 22 aikoihin. Reissu oli mahtava saamistamme traumoista huolimatta. Kitzsteinhornia voin suositella lämpimästi. Itsekin palaisin sinne mielelläni!